BLASTWORK OY  Y-tunnus 3322794-9 
 Pikointie 80, JOKIKUNTA VIHTI puh +358408691060

Louhintatyön turvallisuus

Louhintatyön turvallisuus

Louhintatyö kuuluu teollisuuden vaarallisimpien työvaiheiden joukkoon. Räjähdysaineiden käyttö, kallioperän hallitsematon käyttäytyminen, paineaaltojen ja sinkoutuvan kiven riski sekä ympäristövaikutukset tekevät louhinnasta toiminnan, jossa pienikin virhe voi johtaa vakaviin seurauksiin. Tästä syystä louhintatyötä säätelee Suomessa laaja lainsäädäntö ja yksityiskohtainen ohjeistus. Turvallisuus ei kuitenkaan synny pelkästään sääntöjen noudattamisesta, vaan kokonaisvaltaisesta turvallisuuskulttuurista, joka kattaa suunnittelun, varastoinnin, lupamenettelyn, työn toteutuksen sekä valvonnan.


1. Louhintatyön riskit

Louhintatyön keskeiset riskit voidaan jakaa neljään pääryhmään:

1. Räjähdysaineisiin liittyvät riskit

  • tahaton räjähdys
  • virheellinen sytytys
  • räjähtämättömät panokset (ns. misfire)

2. Kalliomekaniikkaan liittyvät riskit

  • hallitsematon lohkareiden irtoaminen
  • kallion jännitykset
  • räjäytyksen aiheuttamat heitteet

3. Ympäristövaikutukset

  • tärinä
  • ilmanpaineaallot
  • pöly ja kaasut

4. Työmaaturvallisuus

  • koneiden käyttö
  • panostustyö
  • kuljetukset
  • räjähdysaineiden käsittely

Louhinta on siis sekä tekninen että organisatorinen turvallisuuskysymys.


2. Lainsäädäntö ja keskeiset säädökset Suomessa

Suomessa louhintatyötä säätelee useita lakeja ja asetuksia. Keskeisimmät ovat:

Räjähde- ja kemikaalilainsäädäntö

  • Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005)
  • Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011)

Työturvallisuuslainsäädäntö

  • Työturvallisuuslaki (738/2002)

Räjähteiden varastointi

  • Valtioneuvoston asetus räjähteiden varastoinnista (819/2015)

Viranomaisvalvonta

  • Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto)
  • Poliisi (räjähteiden hallussapito ja kuljetus)
  • Aluehallintovirasto (AVI)

3. Tärkeimmät viranomaisohjeet

Tukes – räjäytystyöt

Räjäytystyön turvallisuusasetus

Räjähteiden varastointi

Työturvallisuuslaki


4. Räjähteiden varastointi

Räjähteiden varastointi on tarkasti säädelty turvallisuussyistä.

Varastotyypit

  • pysyvä räjähdevarasto
  • työmaavarasto
  • siirrettävä varasto (kontti)

Keskeiset turvallisuusvaatimukset

Etäisyydet

  • varastolla oltava suojaetäisyys rakennuksiin ja teihin

Rakenteet

  • lukitus
  • paloturvallisuus
  • maadoitus

Kirjanpito

  • räjähdevaraston käyttöpäiväkirja
  • varastomäärien seuranta

Valvonta

  • pääsy vain luvan saaneille henkilöille

5. Louhintatyön lupamenettely

Louhintatyö vaatii useita lupia tilanteesta riippuen.

Räjäytystyön vastuuhenkilö

Työmaalla on oltava:

räjäytystyön vastuuhenkilö (panostaja)

Pätevyydet myöntää Tukes.

Mahdollisia lupia

  • räjäytystyöilmoitus poliisille
  • louhintailmoitus kunnalle
  • räjähdevaraston lupa
  • ympäristölupa
  • tärinä- ja meluselvitys

6. Turvallinen räjäytyssuunnittelu

Räjäytyssuunnittelu on turvallisuuden perusta.

Suunnittelussa huomioidaan

kalliogeologia

  • rakoilu
  • kivilaji
  • jännitystilat

ympäristö

  • rakennukset
  • tiet
  • putkistot
  • kaapelit

räjäytysparametrit

  • porauskuvio
  • panostus
  • viiveet
  • räjähdysaine

7. Turvallinen panostus

Panostus on yksi kriittisimmistä vaiheista.

Turvalliset käytännöt

  • panostus vain koulutetun henkilön toimesta
  • kipinöimättömät työkalut
  • räjähteiden tarkastus
  • oikea sytytysjärjestelmä
  • panoksen lukitseminen

8. Räjäytyksen aikainen turvallisuus

Ennen räjäytystä tehdään:

varoitukset

  • äänimerkit
  • työmaan tyhjennys
  • vartiointi

räjäytysalue

  • eristetään
  • liikenne pysäytetään

tarkastus

  • sytytysjärjestelmä
  • johtimet
  • sytytin

9. Räjäytyksen jälkeen

Räjäytyksen jälkeen turvallisuus jatkuu.

tarkastus

  • räjähtämättömät panokset
  • kallion vakaus
  • kaasujen poistuminen

misfire-tilanteet

räjähtämätön panos on erittäin vaarallinen ja käsitellään erityisohjeiden mukaan.


10. Turvallisuuskulttuuri louhintatyössä

Tekniikka yksin ei takaa turvallisuutta. Tärkeää on:

  • koulutus
  • kokemus
  • avoin raportointi
  • jatkuva riskien arviointi

Turvallisuuskulttuuri tarkoittaa sitä, että jokainen työntekijä ymmärtää riskit ja toimii niiden mukaisesti.


11. Louhinnan tulevaisuus ja turvallisuus

Louhintatyö kehittyy nopeasti. Turvallisuutta parantavat mm.

  • elektroniset nallit
  • tärinän reaaliaikainen mittaus
  • drone-kartoitus
  • automaattinen poraus
  • digitaaliset räjäytyssuunnitelmat

Teknologian kehittyessä louhinta voi muuttua huomattavasti turvallisemmaksi, mutta inhimillinen osaaminen pysyy edelleen keskeisenä.


Johtopäätös

Louhintatyön turvallisuus on monitasoinen järjestelmä, jossa yhdistyvät lainsäädäntö, tekninen osaaminen ja työmaiden turvallisuuskulttuuri. Räjähteiden käyttö vaatii tarkkaa suunnittelua, huolellista varastointia ja pätevien henkilöiden valvontaa. Kun säädöksiä noudatetaan ja riskit tunnistetaan ennakolta, louhintatyö voidaan toteuttaa turvallisesti sekä työntekijöille että ympäristölle.

tee kuvitettu turvallisuuden käsikirja


Posted

in

by

Tags:

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *